Kylmäkiskoinen.

Eikö Hegelin käsitys tunnustuksen hausta kuolemaan vaaraan asettuen ole aika macho? Eikö olisi parempi, että otettaisiin iisisti, eikä kamppailtaisi verissä päin? Eikö sodan hengestä olisi jo aika luopua? Ja joo, tiedän että Hegel korostaa vastavuoroista tunnustusta, mutta tulipa vaan mieleen, että Hegel saattaa pitää sisällään myös vanhasuomalaisen miesmiesasenteen.

"Totalitaarinen politiikka tai massayhteiskunta hallitsee juuri normien epämääräisyydellä ja sovitusmahdollisuuden puuttumisella."

Juha Siltala: Suomalainen ahdistus

Vaikka Juha Tapio ei ole tyypillinen kuuntelemani artisti, olen alkanut pitää joistakin hänen iskelmää lähentelevistä kappaleistaan. Biisissä Kaunis ihminen lauletaan: "unelmiaan seuras, otti niistä vastuun, täyttää tehtävänsä rientäessä vuosien". En koe sanojen varsinaisesti sopivan minuun, mutta ne puhuttelevat. Laulussa kerrotaan "kauniin ihmisen" tarina sylilapsesta vanhukseksi. Tarina jossa kaikki menee tavallisesti, hyvin. Joku voisi nähdä siinä vääränlaista normatiivisuutta - maailmassa jossa unelmat toteutuvat harvoin ja päätavoite voi olla pitkiä aikoja selvitä tavalla tai toisella vuodesta seuraavaan - mutta minulla on pinnassa nimenomaan kauneus.

Tein ananasrahkaa. Kumosin rahkapurkin rivakalla käden heilautuksella keittolautaselle ja ananaspurkin siihen päälle. Täällä on sotkuista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etten jaksaisi siivota.

Mahaan, ei koske, mutta jotain. Kuuntelen yhdentekeviä levyjä. Ei tämä nälkääkään ole, mutta voisi kai syödä pian päivän pääaterian: eilisten perunoiden ja jauhelihakastikkeen jämät. Körttiläisyyden varhaiset saarnaajat tavoittelivat saarnoissaan autenttista vaaran tuntua.

Läppärin tuuletin pitää samanlaista ääntä kuin vuvuzela.

"Kafka ja Hasek asettavat meidät siis kasvotusten suunnattoman paradoksin kanssa: uuden ajan kuluessa kartesiolainen järki syövytti yksitellen keskiajalta periytyneet arvot. Mutta järjen totaalisen voiton hetkellä siitä tulee puhdas irrationaalisuus itse (voima joka tahtoo pelkkää tahtomistaan), joka alkaa hallita maailman näyttämöä, koska ei enää ole olemassa ainoatakaan yhteisesti hyväksyttyä arvojen järjestelmää, joka voisi sitä vastustaa."

Milan Kundera: Cervantesin hyljeksitty perintö teoksessa Romaanin taide

"Husserlin mukaan luonnontieteen luonto ei siis ole meidän kokemamme luonto."

Juha Himanka: Fenomenologia ja luonnontieteet teoksessa Pulkkinen ja Taipale (Toim.): Fenomenologian ydinkysymyksiä

Läppärin tuuletin huutaa. Ville väittää, että se vetelee viimeisiään. Kun laitan töpselin seinään, kone hiljenee. Tuuletin on kuin heikko ruumiinosa, joka alkaa oireilla unen tai ruuan puutteen vuoksi.

"Suhde minän olemisen ja olemisen yleensä välillä ei ole ensisijaisesti tiedollinen. Minän oleminen ei niinkään ymmärrä olemista yleensä kuin tuntee sen painon."

Emmanuel Levinas

Istun pehmustetulla tuolilla ikkunanurkassa. Laitisen Ville ja joku sen kaveri istuu myös. Kaveri opiskelee venäjää, sillä on venäjän kirja mukana. Ville ja minä hakataan läppäreitä. Minulla on viisi kertaa painavampi kone kuin Villellä, mutta Ville onkin töissä it-alalla.

Biologit esittävät keskenään hyvin erilaisia ajatuksia ihmisluonnosta. Yhtään en tiedä mihin uskoisin.

"Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat."

Jeesus Nasaretilainen

Aforismikokoelmani Lopullinen kukka ilmestyi juuri palvelukustantamo Kesuuralta. Kirjaa voi ostaa 15 euron (postikuluineen ja ilman) kappalehintaan minulta (larikala@luukku.com) tai Kesuuralta (kesuura@hotmail.com) sen määräämään hintaan. Löytyy myös muun muassa Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupoista.

"Laadullisten ominaisuuksien eliminoiminen, niiden kääntäminen funktioiksi, siirtyy rationalisoitujen työtapojen välityksellä tieteestä laajojen ihmisjoukkojen kokemusmaailmaan..."

Max Horkheimer & Theoror Adorno: Valistuksen dialektiikka

"Riippumatta siitä miten rajoittuneita ajatuksemme ovat tietyllä hetkellä, ne aina kuitenkin ilmaisevat kosketuksemme olemiseen ja kulttuuriin ja ovat alttiita totuudelle..."

Maurice Merleau-Ponty: Havainnon ensisijaisuus ja sen filosofiset seuraukset suomennosvalikoimassa Filosofisia kirjoituksia

"Jeesus sanoi opetuslapsilleen: 'Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.'"

Matteus 16:24-25

On olemassa mahdollisuus olla moraalisesti hyvä. Hyvä on aina mahdollisuutena olemassa. Mitään pakkoa olla moraalisesti hyvä ei ole. Kyse on aina ihmisen valinnasta.

"...aivotutkimuksessa on tunnustettava, että mittaukset ja faktat eivät kiinnity mihinkään, jos emme liitä niitä kokemukseemme tajunnasta: "Ilman omaa kokemustamme omista tajunnantiloistamme mikään aivotutkimuksen tai neurofysiologian tuottama tieto aivoista ei pakottaisi meitä olettamaan, että tällaisella kasalla hermosoluja on jokin sisäinen tajunta." (Mieli ja aivot, kognitiivinen neurotiede, toim. Revonsuo, Lang, Aaltonen.) Tieteellisen tutkimuksen menetelmä ei tavoita sitä ensimmäistä askelta, itse asian todellistumista, johon sen tulokset lopulta liitetään"

Juha Himanka: Se ei sittenkään pyöri, johdatus mannermaiseen filosofiaan

"1600-lukuun mennessä japanilaiset olivat kehittäneet "sanattoman" runouden täyteen mestaruuteensa haikussa, seitsentoistatavuisessa runossa, joka jättää aiheen jokseenkin samassa kuin ottaa. Ei-japanilaisista haiku on omiaan vaikuttamaan vain pelkältä runon alulta tai vaikkapa vain otsikolta, ja käännöksen on mahdotonta välitää niiden soinnun ja rytmin vaikutusta. Käännös voi kuitenkin tavallisesti välitää kuvan - ja juuri se on merkityksellinen seikka. On tietenkin monia haikuja, jotka vaikuttavat yhtä väkinäisiltä kuin halpojen lakattujen vientitarjottimien maalaukset. Mutta ei-japanilaisen kuuntelijan on muistettava, että hyvä haiku on kuuntelijan mielen lammikkoon heitetty pieni kivi, joka herättää mielleyhtymiä hänen oman muistinsa kyllyydestä. Se kutsuu kuuntelijan osallistumaan, sen sijaan että jättäisi hänet mykäksi ihailusta runoilijan loistaessa."

Alan W. Watts: Zen

"Jos he tekisivät hyvää voittaakseen itselleen valtakunnan, he eivät milloinkaan voittaisi sitä omakseen, vaan päinvastoin kuuluisivat jumalattomien joukkoon, joka nurjin ja palkkaa pälyilevin silmin etsii omaansa, vieläpä Jumalassakin. Jumalan lapset sen sijaan tekevät hyvää tahto vapaana; he eivät halaja mitään palkkaa (...) Kuinka he voisivat ansaita sen, joka on jo heidän omansa."

Martti Luther: Sidottu ratkaisuvalta

"On mahdollista, että Michel Foucault ammentaa nimenomaan Heideggerin "toisten mielivallan" analyysistä hahmottaessaan modernin (demokraattisen) normalisoivan vallan rakennetta ja eritoten silloin, kun hän asettaa Jeremy Benthamin Panopticonin tuon vallan paradigmaksi. Hänhän lakkaamatta korostaa, että Panioticonin käyttäjä - toisin sanoen jokaisen poikkeuksen vahtija - voi olla "kuka tahansa"."

Mika Ojakangas: Kenen tahansa politiikka

"Nuoret työväenluokkaiset keikarit olivat joskus aikaisemmin lainanneet tyylinsä yhteiskunnan ylempien kerrostumien muodista tai sellaisilta keskiluokkaisilta alakulttuureilta kuin boheemeilta taiteilijoilta. Työväenluokan tyttöjen piirissä tällainen lainaaminen oli ollut vieläkin yleisempää. Nyt tilanne näytti kääntyvän päälaelleen. Tavallisille nuorille suunnatut vaatemarkkinat itsenäistyivät ja alkoivat näyttää tietä myös yläluokan markkinoille. Farkkujen yleistyessä (kummankin sukupuolen vaatekappaleena) Pariisin haute couture joutui puolustuskannalle tai itse asiassa myöntämään tappionsa ja käyttämään maineikkaita tuotenimiään massatuotantovaatteiden myymiseksi joko suoraan tai valmistuslisenssien turvin. Mainittakoon, että 1965 oli ensimmäinen vuosi, kun Ranskan naistenvaateteollisuus tuotti enemmän housuja kuin hameita. Nuoret brittiläiset aristokraatit alkoivat hankkiutua eroon korostuksista, joiden perusteella heidän luokkansa jäsenet oli aiemmin kiistatta tunnistettu, ja alkoivat puhua lähestulkoon lontoolaisen työväenluokan tyyliin."

Eric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika

"Puuro oli klimppiintynyt kattilan pohjalla niin, että töhkää olisi voinut käyttää pitovoiteena jääkelillä."

Jukka Parkkinen: Kaupungin kaunein lyyli

Jos ei muuta, niin voi kuvitella tehneensä vaikka Dingon biisit ja laulaa niitä himassa kuin yleisölle.

Joitakin kirjoja lukee vain koska on rakastunut níiden päähenkilöihin.

"Historiallinen tosiasia on, että nykyaikaisen teknologian juuret ovat yleensä epäkäytännöllisessä hyödyttömän tiedon etsinnässä sen sijaan, että ne pohjautuisivat niiden työvälineiden kehitykseen, jotka ihminen oli suunnitellut kahtalaiseen tarkoitukseen, työnsä helpottamiseen ja rakennelmien pystyttämiseen. Siten esimerkiksi kelloa, yhtä ensimmäisistä moderneista laitteista, ei kehitetty käytännön tarkoitusta varten, vaan erittäin 'teoreettiseen' käyttöön eli luontoa tutkivia kokeita varten. Kun keksinnön käyttökelpoisuus ilmeni, se muutti ihmiselämän koko rytmin ja luonteen."

Hannah Arendt: Vita Activa

Rakkaus on vapautta. Siinä voi olla vapautuneesti, vapaasti.

Suvereeni

Carl Schmittin mukaan suvereeni on se joka voi julistaa poikkeustilan. Sen näkee vasta sitten kun joku julistaa sen, tuleeko se voimaan ja onko tuo joku suvereeni.

Demokratiassa hallitut ja hallitsijat ovat sama, sanoo Carl Schmitt. Mutta vasta Tahririn aukiolle kokoonnuttaessa kansa päättää uudesta järjestyksestä, tekee teon joka aloittaa politiikan.

Ystävä ja vihollinen

Carl Schmittin mukaan jako ystävään ja viholliseen on poliittinen niin kuin jako hyvään ja pahaan moraalinen ja jako kauniiseen ja rumaan esteettinen. Poliittinen alkaa ylimääräämään moraalista, kun siitä ketä vastustaa tulee tärkeämpää kuin politiikan teon moraalisista syistä, jos sellaisia nyt olikaan. Politiikkaahan voi tehdä vain etunäkökulmasta. Mutta ystävän ja vihollisen politiikassa tuo etunäkökulmakin unohtuu, kun yritetään vain voittaa vihollinen.

Ristin sielu.

Ihminen ei ole koskaan irrallinen, vaan aina juurtunut johonkin maaperään. Käsittääkseni tämä on Heideggerin pointti Sartrea vastaan. Tavallaan olen samaa mieltä, mutta ”juurtunut johonkin maaperään” kuulostaa kasvin elämältä, jossa ihmisen vapautta ei ole otettu tarpeeksi huomioon. En ole sartrelaisen vapauden kannalla ja olen sitä mieltä, että Heideggerkin pitää ihmistä jossain määrin vapaana. Olisi hienoa saada aikaan aforistinen lause, jossa nämä vapaus ja juurtuminen olisivat molemmat mukana.

Väri, väre. Huomautuksia väReistä, huomautuksia värEistä. Tämä teksti väReilee, värEilee.

Isä, iso.

hylje, vettä hylkivä.

pulsari.

suunnat, saada suunniltaan.

kevät, kevyt, keveä.