"On mahdollista, että Michel Foucault ammentaa nimenomaan Heideggerin "toisten mielivallan" analyysistä hahmottaessaan modernin (demokraattisen) normalisoivan vallan rakennetta ja eritoten silloin, kun hän asettaa Jeremy Benthamin Panopticonin tuon vallan paradigmaksi. Hänhän lakkaamatta korostaa, että Panioticonin käyttäjä - toisin sanoen jokaisen poikkeuksen vahtija - voi olla "kuka tahansa"."

Mika Ojakangas: Kenen tahansa politiikka