Olli-Pekka Vainio: Ihmiseksi tuleminen, Sören Kierkegaardin teologia.

Konservatiivit ja vanhoilliset kirjoittavat usein rikasta ja hyvää teologiaa. Tämä on tunnustettava, vaikka inhoaisikin konservatiivista teologiaa. En oikeastaan aiemmin tajunnut, että Kierkegaardin ehdoton, intohimoinen ja subjektiivinen usko on nimenomaan konservatiivista, mutta mitä muuta se voisi ollakaan? Kierkegaard on syvällinen ajattelija. Tämäkin kirja on hyvä, vaikka ahdas. Raamattu-käsitys kismittää eniten. Yleisuskonnollisessa kristillisyydessäni, joka on enemmän Jumalan kaipuuta kuin kummoistakaan uskoa, en tietenkään voi uskoa, että Raamattu on jotenkin kokonaan ja sanasta sanaan Jumalan sanaa. Lisäksi sen aikaansidottuudet ovat aikaansidottuuksia, eikä niitä voi tuoda tähän aikaan millään pakko hyväksyä kaikki, jotta voi olla millään tavalla kristitty -teologioilla. Mutta ymmärrän kyllä täysin miksi Kierkegaard oli Wittgensteinin mukaan ylittämätön.